Hankalien numeroiden aikaa

Tuoreen Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän asumismenoselvityksen mukaan suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018–2020 keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Sehän ei kuulosta lainkaan pahalta – varsinkin, kun palkkatulopuolella on luvassa samantyyppistä korotusta. Jos helsinkiläisen kolmion omistaja maksaa vastiketta ja asuntolainan lyhennyksiä ja korkoja nyt 1500 euroa kuukaudessa, niin ensi vuonna summa nousee noin 30 eurolla kuussa, mikä tekee 360 euroa vuodessa.

Lue näköislehti täältä.

Senkin kanssa elää. Mutta jos sattuu elämään esimerkiksi talossa, johon on tulossa isoja peruskorjauksia muutaman vuoden välein, numerot voivat alkaa näyttää hurjilta. Jos taloyhtiössä ei ole säästetty korjauksia varten, vastike nousee remonttien vuoksi jopa kaksinkertaiseksi, ja sen lisäksi taloyhtiö ottaa – jos saa – yhtiölainaa.

Yhtiökokouksissa on tapana olla melko hiljaa, kun kokoukselle esitetään yhtiön tilinpäätös tai remontin rahoitussuunnitelma. Numerot tuntuvat hankalilta, koska ne esitetään sellaisinaan. Kellään ei ole aikaa eikä ehkä haluakaan avata sitä, mitä esimerkiksi yhtiölaina tarkoittaa yksittäiselle osakkaalle. Osakkaille tuntuu riittävän, että tilintarkastajat ovat suositelleet hallitukselle vastuuvapauden myöntämistä. Silloinhan kaikki on mennyt pykälien mukaan. Ja niin varmaan onkin, ja silti osakkaan omat lainat yhdistettynä yhtiölainoihin voivat nousta sellaiselle tasolle, että asunnosta on luovuttava.

Pellervon taloustutkimus PTT:n selvityksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli noin 127 prosenttia. Velkaantumisaste on lainojen suhde käytettävissä olevaan nettotuloon vuodessa. Jos toisessa vaakakupissa on ne nettotulot ja toisessa velat, niin se velkakuppi painuu selvästi alemmas. Vuonna 1975 velkaantumisaste oli vain 40 prosenttia. Lainaamista pidettiin silloin arveluttavana; periaatteena oli pitää suu säkkiä myöten.

Velkaantumisessa taloyhtiölainoilla on PTT:n selvityksen mukaan entistä suurempi osuus. Kotitalouksilla oli tämän vuoden alussa asuntolainoja 95 miljardin euron edestä. Sen päälle on tullut taloyhtiölainoja 19 miljardin edestä. Niiden määrä oli kuusi vuotta sitten 10 miljardia euroa.

Taloyhtiölainan ongelma on, että se ei tunnu kolahtavan ihan suoraan omaan nilkkaan. Minulla on lainat ja selviän niistä. Taloyhtiöllä on lainoja, ja sekin varmaan selviää niistä. Vai pitäisikö sittenkin kysyä, mitä se taloyhtiölaina tarkoittaa minulle taloyhtiön osakkaana? Taloyhtiö on minun yhtiöni.

Jos minulla on myynnissä 300 000 euron arvoinen asunto, ja sille on ositettu 200 000 euroa taloyhtiölainaa talossa tehdyistä remonteista, paljonko mahdollinen ostaja on halukas asunnosta maksamaan? Mikä on omaisuuteni arvo?

Jaana Ahti-Virtanen
päätoimittaja

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail

Kommentoi ensimmäisenä artikkelia "Hankalien numeroiden aikaa"

Kirjoita kommentti

Your email address will not be published.


*